F. M. Dostojevski - Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista
Sain Niin & Näin -lehden kylkiäisenä Dostojevskin matkapäiväkirjat. Niteessä on mukana muutama Dostojevskin aikakauslehtiin kirjoittamia huomioita euroopanmatkoiltaan, pitkä esipuhe suomentajalta ja Vladimir Solovjovin kirjoittamia puheita Dostojevskin muistolle. Kirjassa esiintyy selvästi vähän erilainen Dostojevski, kuin mitä hänen varsinaisissa romaaneissaan. Matkapäiväkirjoissaan iso-D viljelee purevaa ivaa minkä kerkiää ja välillä irrottelee paljastamalla koko maailman elämän tarkoituksen.
Pitkä esipuhe oli kuten pitkät selittävät esipuheet yleensäkin, mutta vähän mielenkiintoisempi. Yleensä näiden lukemisesta tulee vaan paha mieli, kun joku etukäteen selittää mitä kirjassa oikeasti tarkoitetaan. Tällä kertaa esipuheessa oli kuitenkin paljon ihan tutkimustietoa ja valaisua aikakauden ajattelijoihin ja ilmapiiriin, joten kai se tällä kertaa kannatti lukea.
Esipuheen ja puheiden välistä löytyy varsinainen pihvi, Dostojevskin omia kirjoituksia reissuistaan. Niissä saavatkin venäläiset, eurooppalaiset, porvarit ja kommunistit kyytiä varsin tarmokkaasti. Runtua tulee vasemmalle ja oikealle, eikä ketään säästetä. Vähän kuin lukisi jotain blogia Internetistä. Ihan hauskaa, mutta vähän vähemmän ylevää kuin mihin on Dostojevskin kohdalla tottunut.
Välistä löytyy kyllä hienoja helmiä. Dostojevski esim. varoittelee sosialismin vaaroista ja saarnaa voluntarismin puolesta. Ihmisten korkein tehtävä on vapaasta tahdostaan työskennellä yhteisen hyvän eteen ja auttaa toisiaan. Sosialisti ei kuitenkaan jaksa odotella, vaan pakottaa väkivalloin kaikki työskentelemään vain yhteisön hyväksi. Dostojevskin mukaan tämä on väkivaltaa ja se vain käytännössä ei voi toimia.
"Tässä sitä on arvoitus: vaikka ihmiselle olisi kaikki turvattu, luvattaisiin ruokaa ja juomaa ja työtä, ja tästä hyvästä häneltä vaaditaan vain pikku pisara hänen henkilökohtaisesta vapaudestaan yhteiseksi hyväksi, vain pienen pieni pisara, niin ei, ihminen ei halua elää tämän suunnitelman mukaan, hänelle pisarakin käy liian raskaaksi."
Eivät tainneet Dostojevskin matkat käydä pohjoismaisen hyvinvointivaltion kautta.
Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista on ehkä vähän fanituotteen oloinen kirja. Dostojevski lukee kannessa, niin pakkohan se oli saada. Kyllä tässä monia mielenkiintoisia huomioita ja näkemyksiä Dostojevskin ajatuksista oli ja itse mieheltä varsin purevaa ja viihdyttävää aikalaisanalyysiä, mutta silti jotenkin vaisu kokemus kirjana. Mieluummin luen niitä romaaneita, enkä selityksiä romaanien taustalla vaikuttavasta kristillis-utooppisesta maailmankuvasta. Kyllä tästä varmasti Dostojevskin lukemiseen jotain uusia puolia voi saada.
Katsotaan.
Pitkä esipuhe oli kuten pitkät selittävät esipuheet yleensäkin, mutta vähän mielenkiintoisempi. Yleensä näiden lukemisesta tulee vaan paha mieli, kun joku etukäteen selittää mitä kirjassa oikeasti tarkoitetaan. Tällä kertaa esipuheessa oli kuitenkin paljon ihan tutkimustietoa ja valaisua aikakauden ajattelijoihin ja ilmapiiriin, joten kai se tällä kertaa kannatti lukea.
Esipuheen ja puheiden välistä löytyy varsinainen pihvi, Dostojevskin omia kirjoituksia reissuistaan. Niissä saavatkin venäläiset, eurooppalaiset, porvarit ja kommunistit kyytiä varsin tarmokkaasti. Runtua tulee vasemmalle ja oikealle, eikä ketään säästetä. Vähän kuin lukisi jotain blogia Internetistä. Ihan hauskaa, mutta vähän vähemmän ylevää kuin mihin on Dostojevskin kohdalla tottunut.
Välistä löytyy kyllä hienoja helmiä. Dostojevski esim. varoittelee sosialismin vaaroista ja saarnaa voluntarismin puolesta. Ihmisten korkein tehtävä on vapaasta tahdostaan työskennellä yhteisen hyvän eteen ja auttaa toisiaan. Sosialisti ei kuitenkaan jaksa odotella, vaan pakottaa väkivalloin kaikki työskentelemään vain yhteisön hyväksi. Dostojevskin mukaan tämä on väkivaltaa ja se vain käytännössä ei voi toimia.
"Tässä sitä on arvoitus: vaikka ihmiselle olisi kaikki turvattu, luvattaisiin ruokaa ja juomaa ja työtä, ja tästä hyvästä häneltä vaaditaan vain pikku pisara hänen henkilökohtaisesta vapaudestaan yhteiseksi hyväksi, vain pienen pieni pisara, niin ei, ihminen ei halua elää tämän suunnitelman mukaan, hänelle pisarakin käy liian raskaaksi."
Eivät tainneet Dostojevskin matkat käydä pohjoismaisen hyvinvointivaltion kautta.
Talvisia merkintöjä kesän vaikutelmista on ehkä vähän fanituotteen oloinen kirja. Dostojevski lukee kannessa, niin pakkohan se oli saada. Kyllä tässä monia mielenkiintoisia huomioita ja näkemyksiä Dostojevskin ajatuksista oli ja itse mieheltä varsin purevaa ja viihdyttävää aikalaisanalyysiä, mutta silti jotenkin vaisu kokemus kirjana. Mieluummin luen niitä romaaneita, enkä selityksiä romaanien taustalla vaikuttavasta kristillis-utooppisesta maailmankuvasta. Kyllä tästä varmasti Dostojevskin lukemiseen jotain uusia puolia voi saada.
Katsotaan.
Kommentit
Lähetä kommentti
Arvostele arvostelua tai suosittele tämän perusteella jotain uutta luettavaa!