Hilja Valtonen - Nuoren opettajattaren varaventtiili

Hilja Valtonen - Nuoren opettajattaren varaventtiili


Hilja Valtonen oli itselle ennen tätä täysin tuntematon suuruus. Ilmeisesti kova hitti tämmöisen kevyemmän viihteen puolella, joten hyvä että lopulta tuli tutustuttua. Suosittelijalle/pakottajalle kiitokset!

Nuori opettajatar Liisa Harju saa lahjaksi päiväkirjan, jota nimittää humoristisesti koko kirjan ajan varaventtiilikseen. Siihen hän sitten päivittää kaikki elämänsä jännät tapahtumat ja näköjään sitten päätti julkaista myöhemmin kevyenä viihteenä. Liisa Harju on selvästi ultimaattinen hipsteri. Hän harrasti julkisen päiväkirjan pitämistä jo 80 vuotta ennen Livejournaleita ja muuta säälittävää mainstream-meininkiä.

Liisa Harju opettaa menneiden aikojen Mörskässä, tai jossain naurettavassa pohjanmaalaisessa pikkukylässä joka tapauksessa. Iltaisin hän kirjoittelee varaventtiiliinsä, sosialiseeraa muiden nuorten opettajien kanssa ja haikailee kylmien maisterien perään. Välillä pitää myös hutkia riiaavia hulttionuorukaisia kauemmas. Liisa Harju on tomera ja kunnollinen nainen, joka suojelee siveyttään ankarasti. Lepertelevillä gigoloilla ei ole mitään saumaa, kun Liisa Harju säästää itseään muille maistereille.

Nuoren opettajattaren varaventtiili -kirjan perusteella arvioiden historia on kyllä ollut ihan käsittämättömän infantiilia menoa. Korkea-arvoiset ihmiset käyttäyvät kuin pahaiset kakarat, juoruilevat, mustamaalaavat kanssaihmisiään pienimmästäkin tekosyystä ja jännittävät yleisesti vain ihan liikaa kaikkea. Juuri lainkaan ei ollut ihminen ihmiselle ihminen vielä Hilja Valtosen aikoihin. Erityiskiitos siitä, kuinka kirjan lopussa itsenäinen ja pystyvä opettajatar Liisa Harju lopulta saa maisterinsa ja ilakoi kun pääsee kotirouvaksi pyöräyttelemään lapsia miehelleen. Onnellinen loppu.

Sympaattista kamaa kyllä tämä Valtonen. Päähenkilö on yllättävän pystyvä naisihminen ja menneiden aikojen meininki hellyttävää kaikessa raivostuttavuudessaankin. Kieli on vanhahtavuudessaan myös jotenkin sopivalla tavalla kiusallisen ja sympaattisen välimaastossa, mutta kuitenkin hauskaa luettavaa koko matkalta.

Hauska pieni välipala. Onpahan nyt tämäkin sektori ainakin korkattu, vaikka ei minun ehkä ihan hirveän montaa muuta Valtosen kirjaa nyt ole ainakaan ihan heti pakko lukea.

Kommentit