Juhani Pyrhönen - Kyhäritie

Blogin ensimmäinen arvostelukappaleena saatu kirja! Kyhäritie lähti webbisarjiksena, mutta päätyi fyysiseksi albumiksi. Millaista jälkeä tuli?


Juhani Pyrhösen nettisarjiksena alkanut Kyhäritie kertoo hipeistä tekemässä hippiasioita. Kannabiksen hupikäyttöön ja sen ympärillä pyörivään alakulttuuriin siis keskitytään. Poliisit, lääkärit ja sosiaalitädit taas seikkailevat mukana edustamassa kunnon ihmisten yhteiskuntaa.

Huumori keskittyy naureskelemaan tasapuolisesti hippikulttuurin hölmöyksille ja poliisien ja muun yhteiskunnan hippikulttuurin vainoamiselle. Alakulttuuriviittaukset tajuaa jos tajuaa. Pojat kadulla kertoivat, että ainakin hipeille irvaillaan varsin osuvasti ja aiheesta. Poliisien sielunmaisemaan juurikaan syvennytä, mitä nyt onnellisessa lopussa vähäisen. Poliisit ovat enemmän luonnonvoimamainen tekijä, joka vain aina ajoittain osuu Kyhäritien hippien kohdalle, hoitaa hommansa ja katoaa jälleen.

Varsinaisen taiteen suhteen webisarjakuvissa ei aina olla mitenkään erityisen kunnianhimoisia. Tekemisen meininki tuntuisi useimmiten olevan se kantavampi voima. Kyhäritiekin on nettimuodossaan melko askeettinen. Pääasiassa mustavalkoisia strippejä ja yksinkertaista kuvaa. Varsin luonteikasta ja omassa tyylissään vakaalaatuista, mutta letkeydessäänkin aika karua.

Siksi olikin yllätys, että Kyhäritie -albumi on niin pirun nätti ja värikäs kokonaisuus. Strippien välistä löytyy isoja koko sivun kokoisia värikuvia ja vanhat stripit on väritetty osa erittäinkin kivasti. Yleisesti kaikin puolin yllättävän nätti albumi on tämä. Ulkoasuun on selvästi panostettu ihan tosissaan ja remmissä onkin sillä puolella ollut koulutettuja ammatti-ihmisiä. Salla-Mari-Salmarin omat stripit ja välikuvat ovat varsinkin mahtavia. Visiokamaa.

En osaa oikein arvioida kuinka vitsit toimisivat ilman mitään pohjatietoa aiheesta. Inside-vitsit ovat aina vähän inside-vitsejä, vaikka ulkopuolinen osaisikin päätellä mistä luultavasti oli kysymys. Voisi kelvata ehkä näppärästi esimerkkiteokseksi, jos haluaa esitellä jollekin tuttavalleen stereotyyppistä hippikäytöstä.

Ehdottoman nätti ja hauska pieni albumi. En voi väittää että olisin suomalaisen indie-sarjakuvan asiantuntija, mutta uskallan arvioida, että Kyhäritie on indie-sarjakuvaksi hämmästyttävän kaunis ja ammattitaitoisen näköinen kokonaisuus. Hallittu ja tuotantoarvoiltaan yllättävän korkealaatuinen alakulttuuripläjäys, mainion hyväntuulisella perusasenteella. Alakulttuuriin keskittyvän sarjakuvan julkaiseminen on jo pelkästään aina hieno juttu, julkaistun tuotteen laadukkuus on sitten siihen päälle vielä plussaa. Kaikki mahdolliset arvostukset Kyhäritiestä koko porukalle.

Alkuperäismateriaaliin voi tutustua osoitteessa: http://www.kyharitie.fi/

Kommentit