Mario Puzo - The Godfather

Klassikkoa kehiin! 

...en itse asiassa ole täysin varma, kuinka klassikko tämä on näin kirjana, mutta sitäkin mielenkiintoi­sempaa oli lukea ja verrata klassikkoelokuvaan. En lopulta kyllä ihan hirveän tarkkaan muista leffaakaan kun sen katsomisesta alkaa olla jo niin pitkä aika. Anyways! Oleellisia elementtejä pystyi kuitenkin vertailemaan ja niin päin muisti tuntui toimivan, että kohdat, joita elokuvassa ei ollut mukana, pomppasivat kirjasta esiin selkeästi. 

Kummisetä kertoo luonnollisesti kummisetä Vito "Don" Corleonesta ja hänen ympärillään pyörivästä Corleonen mafiaperheestä. Don on herttainen ja avulias ihmisystävä, joka auttaa yhteisönsä jäseniä kaikilla mahdollisilla tavoilla, eikä pyydä vastalahjaksi muuta kuin auttamiensa ihmisten ystävyyttä. 

Ja jos nyt jonain päivänä kummisetä sattuu tarvitsemaan vastapalveluksen, on se vain luonnollista ja ystäväthän mielellään aina auttavat toisiaan muutenkin.

Toisaalta jos Don Corleone ei saa haluamaansa tai joku asettuu yhteisen hyvän tielle olemalla jääräpäinen, kohtuuton, epärehellinen tai ahne, voi olla, että tällainen henkilö voi joutua johonkin onnettomuuteen tai muuten kokea vastoinkäymisiä elämässään. Riskinä voi olla esimerkiksi joutua tapaturmaisesti ammutuksi täyteen reikiä tai löytää aamulla lempihevosensa irtileikattu pää sängystään.

Don Corleonella on vahva oma käsityksensä kunniasta ja kunnollisuudesta, joka vain sattuu eroamaan jonkin verran ympäröivän yhteiskunnan säännöistä ja laeista. Omista pidetään huolta, poliiseille annetaan vähän joululahjarahaa, jotta harmiton vedonlyönti voi jatkua, mutta toisaalta lapsille ei myydä huumeita jne. Don on hämmästyttävän sympaattinen ja pidettävä hahmo, mikä on lukiessa kauhean mukavaa, mutta näin jälkikäteen mietittynä aika kylmäävä opetus. Ihan Suomen politiikassa on juuri näkynyt kommentteja, miten joku ei varmasti ole natsi tai rasisti kun hän on niin mukava mies jne. Don Corleonen sympaattisuus voi olla sinällään aitoa, mutta se ei poista sitä puolta, että samaan aikaan hänen käskystään tapetaan ja ryöstetään toisaalla.

The Godfatherissa näkyy kenties kirjan ikä siten, että kertoja pomppii villisti eri hahmojen välillä. Kirja esittelee tapahtumia eri henkilöiden näkökulmista ja välillä lukija tietää paljon enemmän kuin kirjan hahmot. Tämä on sellainen kerrontatapa, jota ei ole tullut vastaan pitkään aikaan. Nykyään tunnutaan suosivan paljon sitä versiota, jossa kertoja seuraa vain yhtä hahmoa, eikä tiedä periaatteessa kyseistä hahmoa enempää maailman asioista. 

The Godfatherissakin kertoja kyllä seuraa yhtä hahmoa kerrallaan, mutta hahmo vain vaihtuu usein. Jännittävä ensemble-meininki. Kirjassa on sinällään yksi koherentti juoni, mutta pääpointti on kuitenkin seurata Corleonen perheen elämää kuvauksena siitä, millaista mafian maailmassa on. Vain muutamat hahmot erottuvat joukosta jollain sisäisellä elämällä, loput ovat lähinnä italialaisia mafiosoja. Toisaalta mafian sääntöjä ja toimintatapoja käydään läpi monesta näkökulmasta ja se onkin kieltämättä varsin mielenkiintoista luettavaa.

Kaikki kuluneimmat mafia-kliseet ovat myös mukana. Meinasi naurattaa kun joku ihan tosissaan sanoi, että "hän nukkuu kalojen kanssa", mutta eihän se tietysti mikään kulunut fraasi tämän ilmestyessä ole ollut. Kirjan perusteella mafia vaikuttaa olevan ihan sympaattinen ja rehti operaatio, mitä nyt tappavat toisiaan aina minkä tahansa petoksen kohdalla. Toisaalta naisten kohtelu on sisilialaisen mafian liepeillä varsin takapajuista. Naiset tekevät lapsia ja ruokaa ja rukoilevat murhamiesten sielujen puolesta ja sitten niitä hakataan aina tarvittaessa ja vähän muutenkin. Kai se on sitä ajan- ja paikankuvaa tämäkin, mutta mikään erityisen feministinen kirja ei ole nyt käsillä. Samalla voi miettiä kuinka ihannoitu kuva tässä mafiasta annetaan, mutta viihdettähän tämän varmaan on kuitenkin tarkoitus olla.

The Godfatherin lopussa näyttämölle alkaa astua enemmän ja enemmän Donin poika Michael "Mike" Corleone. Michael on paljon vähemmän sympaattinen hahmo kuin nallekarhumainen isänsä. Michael yrittää aluksi olla osallistumatta "perheen" bisneksiin mitenkään, mutta erinäiset sattumukset vetävät hänet väkisin mukaan mafiapuuhiin. Don viettää viimeiset vuotensa rakentaen rauhaa. Michaelin osaksi taas jää kostaa kaikki kostamatta jääneet asiat ja ns. sitoa langanpäät yhteen. Mikellä ei ole vastaavaa mahdollisuutta esittää lupsakkaa kummisetää vaan hänen osansa kirjassa on suunnitella, järjestellä ja toteuttaa teloituksia vasemmalla ja oikealla. Tästä kaikesta hän selviytyy menettämättä sekuntiakaan yöunia. Don ei välttämättä ole "oikeasti" yhtään sen empaattisempi hahmo kuin Mike, mutta hänet vain nähdään lähinnä pussailemassa vauvoja ja olemassa järkevä, siinä missä Mike nähdään maksamassa verivelkoja.

Salakavalan mielenkiintoinen kirja. Tästä löytää ihan tasoja näin kun jää miettimään. Toisaalta tämä oli luettavissa myös ihan vain menevänä ja mukaansatempaavana mafiaviihteenä. Näin jälkikäteen kirjoittaessa vain alkaa kiinnittää huomiota siihen esim. millainen isä Don oli tai miten Donin sympaattisuus ei välttämättä ole merkityksellistä, vaikka hahmona hän olikin ihana. Miken kylmyys myös lyö läpi vasta näin jälkikäteen. Oikein hauska. Tästä olisi vielä kaksi osaa olemassa, mutta en ole vielä oikein osannut päättää jatkaisinko niihin vai en. Ehkä pitää lopettaa kun bileet ovat parhaimmillaan.

P.S. Harvinaisesti leffan katsominen paransi lukukokemusta. Marlon Brandon suoritus Don Corleonena on niin ikimuistoinen, että lukiessa oli hauskaa kuvitella Brando mumisemaan Donin repliikkejä. Yleensä en lukiessa käytännössä mieti miltä hahmot oikeasti näyttävät tai kuulostavat, mutta tällä kertaa sen sai ilmaiseksi kun vain lainasi Brandon elokuvasta Doniksi.

Mitä lukisit seuraavaksi? Valitse tai vältä jotain näistä aiemmin tavatuista!

Erilainen rikoskirja, mutta kuitenkin. Hannu Rajaniemen The Quantum Thief oli vahvaa avaruusoopperaa, mutta tämä olisi kannattanut jättää siihen ensimmäiseen osaan. Ensimmäinen kirja vahva, seuraavat sakkasivat pahasti, joten ehkä se voi toimia varoituksena pitäytyä ensimmäisessä osassa tämän mafiameininginkin suhteen.